Spyro Reignited Trilogy (PS4)

Spyro Reignited Trilogy
Toys for Bob 2018
Kuva: Playstation Store
Viimeiset vuodet ovat olleet retropelien ystäville todellista kulta-aikaa. Erilaisia remasteroituja pelejä on tuotu markkinoille kiihtyvällä tahdilla ja onpa seassa nähty myös kunnianhimoisempia viritelmiä, jotka eivät ole tyytyneet pieneen pintaviilaukseen. Erityisesti muutama vuosi takaperin julkaistu "Crash Bandicoot N. Sane Trilogy" oli vakuuttava julkaisu, jossa alkuperäiset pelit oli laitettu uuteen uskoon täysin uudelleen rakennetun ulkokuoren avulla. Nyt myös alkuperäisen playstation-konsolin Spyro-pelit saavat vastaavanlaisen käsittelyn, kun pelikehittäjä Toys for Bob tuo rakastetun lohikäärmeen seikkailut tälle vuosituhannelle.

Onnistunut kasvojen kohotus

"Spyro Reignited Trilogy" sisältää pelisarjan kolme ensimmäistä osaa, jotka voidaan lukea tasoloikkapelien klassikoiksi. Uusioversio päivittää pelien grafiikat sekä äänimaailman vastaamaan nykypäivän standardeja ja lopputulos on tältä osin erinomaisesti toteutettu. Pelimaailmat sekä hahmot ovat aiempaan verrattuna täynnä yksityiskohtia, jonka ansiosta pelitrilogian maailmaan sukeltaa mielellään jo komean graafisen yleisilmeen vuoksi. Pelien timanttinen ydin on fiksusti säilytetty ennallaan, jonka ansiosta alkuperäisten pelien monipuoliset maailmat sekä toimiva pelattavuus muodostavat edelleen jämäkän selkärangan tasoloikkaseikkailulle. Toys for Bob on päivittänyt pelisarjaa juuri oikeista kohdista. Epäilemättä mielenkiintoa tiettyjen ominaisuuksien ja tönkköyksien hienosäädölle olisi varmasti ollut, mutta pelin sisällön säilyttäminen ennallaan on ratkaisuna täysin oikea, sillä nyt myös nostalgiatrippailijat saavat syyn palata pelien maisemiin. Puhtaana ulkokuoren päivityksenä "Spyro Reignited Trilogy" ansaitsee täydet pisteet.

Moni kakku päältä kaunis

Sisältönsä puolesta kokonaisuus on sen sijaan osittain ikävästi vanhentunutta. Vaikka Spyro-pelit mielletään tasoloikkaklassikoiksi, tarjoavat ne kovin vähän haastetta. Suurimpana syynä tähän on varsin yksioikoinen sisältö, joka koostuu lähinnä timanttien sekä erilaisten tavaroiden keräämisestä. Spyrolla on kaksi hyökkäystä, pusku sekä liekkihenkäys, joiden avulla lähes jokainen vihollinen kaatuu ilman suurempaa miettimistä. Varsinkin ensimmäinen Spyro on pelimekaniikaltaan turhan yksinkertainen, sillä lohikäärmeiden pelastaminen erilaisista pelimaailmoista alkaa toistamaan itseään hyvin nopeasti.

Jatko-osat petraavat sisältönsä suhteen, sillä pelimekaniikkaan on pultattu monenlaista lisähöystettä uusista pelattavista hahmoista aempaa monipuolisempiin tavotteisiin. Pelkän tavaran keräämisen sijaan maailmoista löytyi päätehtävien lisäksi pienempiä sivutehtäviä, jotka tuovat kaivattua syvyyttä pelikokemukseen. Pelisarjan kakkososa "Spyro 2: Ripto's Rage" (tai eurooppalaisittain "Spyro 2: Gateway to Glimmer") on pelisarjan osista ehdottomasti toimivin, sillä se monipuolisti ensimmäisen osan aneemista pelikaavaa juuri sopivasti, muttei toisaalta sortunut kolmososan "sitä samaa, mutta kaikkea enemmän" -asenteeseen. Kolmososa on muutenkin hämmästyttävä tapaus, sillä pelattavat lisähahmot tuntuvat ratkaisuna omituiselta. Hahmot eivät ole pelillisesti kovinkaan hyvin toteutettuja ja niiden kankea ohjattavuus jättää toivomisen varaa. Ilmankin olisi pärjännyt.

Lisäksi soraääniä herättää trilogian tekniset ratkaisut. Fyysiseltä levykkeeltä löytyy ainoastaan ensimmäinen Spyro-peli, jonka myötä trilogian jälkimmäiset osat täytyy ladata konsolille ennenkuin niitä pääsee pelaamaan. Nopealla nettiyhteydelläkin tämä vei useamman tunnin, jonka takia ensimmäinen pelisessio kului pelin sisältöä lataillessa. Ratkaisu on turhauttava erityisesti vanhan liiton pelaajille, jotka arvostavat sitä, että pelit löytyvät kokonaisuudessaan levyltä.

Lohikäärmeiden uusi uljas sukupolvi

Uusintaversion arvosana määräytyykin pitkälti sen perusteella, miltä kantilta sitä haluaa tarkastella. Teknisiltä ansioilta "Spyro Reignited Trilogy" on onnistunut teos, joka tuo hienolla tavalla pelit nykyaikaan lähdeaineistoa kunnioittaen. Toys for Bob on tehnyt massiivisen urakan trilogian parissa ja kaikesta huokuu rakkaus alkuperäisiä pelejä kohtaan. Toisaalta jos pelisarjaa miettii puhtaasti sisältönsä puolesta, on se paikoitellen ikääntynyttä eikä tarjoa nykyajan mittapuulla sellaista elämystä, jonka avulla se aikanaan kipusi tasoloikkapelien kuninkuusluokkaan.

Puutteistaan huolimatta Spyro-pelit ovat sen verran viihdyttäviä tapauksia, että koko trilogia tuli pelattua lävitse muutaman viikon aikana. Jos pelit eivät nykystandardeilla aivan täysin toimikaan, on helppo kuitenkin ymmärtää, miksi nämä aikanaan suureen suosioon kipusivat. Värikkäät maailmat imaisevat mukaansa ja rautainen pelattavuus viihdyttää, vaikka haastetta ei löydy nimeksikään. Retropläjäystä kaipaaville faneille "Spyro Reignited Trilogy" tarjoaa upean matkan menneisyyteen ja nykylapsille uusintaversion sisältöä voi pelien helppouden takia suositella lämpimästi. Nyt myös uudella pelisukupolvella on hyvä syy sukeltaa purppuranvärisen lohikäärmeen seikkailuihin eikä siihen tämän parempaa tapaa löydy.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti